








Viime lauantaina tosiaan oltiin rannalla Montereyssa. Toi lauantai oli tosi kuuma päivä, joten oli kiva viettää se rannalla. Monet rannat täällä olikin varmasti ihan täynnä ihmisiä, mutta toi ranta oli aika tyhjä. Mun host-äiti sanoi, ettei monet edes tiedä tota paikkaa ja sinne kyllä mentiinkin vähän oudon näköisen alueen läpi. Sitten kuitenkin kun päästiin rannalle asti, niin toi paikka oli super hieno! Nähtiin jopa delfiininejä, ne ui ohi tosi läheltä! Otin kameralla vähän kuvia tuolta, lisään ne myöhemmin.
Sunnuntai meni vaan kotona. Maanantai oli vielä vapaapäivä, sillä Jenkeissä vietettiin Labor dayta, mutta ton päivän tarkotus jäi mulle vähän epäselväksi. Vietin sen päivän mun kaverin Dianan kanssa. Ei tehty mitään ihmeellistä, haettiin pizzaa, pestiin hänen autoa, kiharrettiin hiuksia ja kateltiin leffaa.
Perjantaina olin ensimmäistä kertaa katsomassa football peliä. Oli ihan hauskaa, vaikken itse pelistä hirveästi ymmärtänytkään.
Lauantaina oli taas cross country meet. Toi oli paljon isompi tapahtuma kun ensimmäinen missä oltiin. Tuolla oli ihan super paljon kouluja isolta alueelta. Jokaisessa sarjassa oli reilusti yli 100 osanottajaa ja taso oli ihan hurjan kova! Itse sain kunnian juosta varsity sarjassa, eli ns. ykkösjoukkueessa. Omasta juoksustani en osaa hirveästi sanoa miten meni, ainakin paha olo maaliin tullessa, minkä voi ehkä tosta yhdestä kuvastakin huomata lol. Toi reitti oli tosi mäkinen ja pakko kyllä sanoa että vihaan edelleen kestävyysjuoksua (ne jotka mut tuntee, niin tietää). Ton kolmen mailin kisan aikana mielessä kerkeskin käydä aika synkkiä ajatuksia. Kuitenkin joku ihana kilpakumppani otti mua kädestä ja pakotti juoksemaan, kun olin alkamassa kävellä yhtä kukkulaa ylös ja juostiin yhessä ja tsempattiin toisiamme loppumatka. Saatiin jopa pari juoksijaa kiinni. Myöa meidän cross country joukkue on tosi kiva ja noi tapahtumat on hienoja kokemuksia, niin haluun kuitenkin jatkaa tota, vaikka mun penikatkin on vähän eri mieltä.
Oon tosiaan ollut täällä nyt kuukauden. Tuntuu että olisin ollut täällä paljon kauemmin. Etenkin Suomi tuntuu tosi kaukaiselta. Mulla on mennyt tosi hyvin ja viihdyn täällä. Tällä viikolla oikeestaan ekaa kertaa oli huono fiilis ja koti-ikävä, mutta sekin meni nopeasti ohi. Mun englanti on kehittynyt puhumisen osalta aika paljon. Sanat tulee ulos paljon helpommin ja jatkuvan kääntämisen sijaan oon alkanut enemmän ajattelemaan suoraan englanniksi. Veikkaan kuitenkin, ettei mun kielioppitaidot tule menemään ainakaan parempaan suuntaan, sillä täällä puhutaan tietty slangia jonkin verran ja iso osa Soledadin ihmisistä on meksikolaisia, joten heidän englanti ei välttämättä ole ihan täydellistä.